Kunniajäsenet

Stockus oli VPK:n perustajajäsen ja ensimmäinen rahastonhoitaja, jota tehtävää hän hoiti 13 vuotta. Johtokunnan jäsenenä hän oli 4 vuotta.

Kunniajäseneksi Stockus kutsuttiin v. 1893.

Stockus aloitti Lahden apteekkarina 1873. Lahden kylän palossa 1877 tuhoutui myös apteekkirakennus. Hän toimi Lahden kauppalan ensimmäisenä varainhoitajana ja oli Lahden kauppalanhallituksessa vuosina 1882-1893. Stockus muutti Helsinkiin syksyllä 1895. Hän oli kuollessaan kirjoilla Helsingissä, mutta hänet haudattiin syntymäkaupunkiinsa Porvooseen 9.11.1901.

Koskinen oli VPK:n perustajajäsen. Hän hoiti useita palokunnan luottamustoimia. Johtokunnan jäsenenä hän oli 5 vuotta, joista viimeisen vuoden puheenjohtajana. Kunniajäseneksi Arndt Koskinen kutsuttiin v. 1893.

Paitsi kauppiaana Koskinen toimi myös tehtailijana omistaen Launeen lähteen lähellä olleen tiilitehtaan. Kauppalan hallitukseen hän kuului useita vuosia.

Mattsson oli kuulunut palokuntaan alkuajoista alkaen ja toimi useissa luottamustoimissa. Johtokunnassa hän oli 3 vuotta, joista v. 1887 puheenjohtajana. Ylipäällikkönä hän oli v. 1886 ja myöhemmin hän toimi 2 vuotta varaylipäällikkönä.

Kunniajäseneksi Henrik Mattsson kutsuttiin v. 1893.

Mattsson muutti Lahden kylään v. 1868 ja perusti tänne ruokatavarakaupan, jonka yhteydessä oli pieni leipomo. Myöhemmin hän perusti myös vaatetusliikkeen. Vuonna 1874 siirtyi pari vuotta vanha Niemen oluttehdas Mattssonin haltuun. Hän laajensi myös myymäläverkostoaan niin, että 1881 hänellä oli useita myymälöitä Lahdessa ja lisäksi 8 myymälää maaseudulla. Mattsson oli yksi viidestä Lahtis Bränneri Aktiobolag -nimisen yhtiön perustajista. Yhtiö on lahtelaisille paremmin tuttu Lahden Polttimona. Oluttehtaansa Mattsson siirsi kauppalaan nimellä Uusi Olutpanimo Oy. 1912 Mattsson perusti kahden poikansa kanssa Osakeyhtiö Mallasjuoman, jossa hän toimi kuolemaansa saakka.

Andelin kuului palokuntaan alkuajoista alkaen. Johtokunnassa hän oli 4 vuotta.

Kunniajäseneksi Juho Andelin kutsuttiin v. 1902.

Andelin muutti Lahteen 1871 ja aloitti kellosepänliikkeen. Sivutöinään hän suoritti lasinleikkausta. Kauppalan hallituksen jäsenenä hän oli 1878-81 ja 1888-94.

Koskinen oli VPK:n perustajajäsen ja hän toimi erittäin innokkaasti palokunnan piirissä ollen jäsenenä useissa eri toimikunnissa. Johtokuntaan hän kuului 16 vuotta. l osaston päällikkönä hän oli vuoden ja varaylipäällikkönä myös vuoden. Ylipäällikkönä hän oli v. 1890.  Kauppalan hallituksen jäsen hän oli vv. 1882-1892.

Kunniajäseneksi Joel Koskinen kutsuttiin 1905.

Veltheim oli toiminut palokunnassa alkuajoista alkaen ja hoitanut monenlaisia tehtäviä. Johtokunnassa hän oli neljä eri jaksoa yhteensä 22 vuotta, joista puheenjohtajana 9 vuotta. Lisäksi hän toimi VPK:n ylipäällikkönä vuosina 1884, 1887 ja 1889.

Kunniajäseneksi K.F.August Veltheim kutsuttiin 1905.

Veltheim oli syntynyt Mindenissä Saksassa. Suomeen hän tuli v. 1856 ja Lahteen Veltheim muutti 1882. Hänen kauppaliikkeensä sijaitsi Aleksanterin- ja Rautatienkadun kulmassa nykyisen KOP:n talon paikalla. Kauppalan hallitukseen hän kuului vuosina 1900-1904. Kaupallisessa toiminnassa hän oli monella lailla mukana ollen Lahden Seurahuoneen johtajana, myllyn omistajana sekä osakkaana Suomen Kirkkourkutehtaassa. Urkutehdas aiheutti kauppias Veltheimin konkurssin 7.7.1903.

Johansson liittyi palokuntaan ensimmäisenä toimintavuotena 1880. Johtokunnan jäse-nenä hän oli v. 1908. Hänet tunnettiin innokkaana ja uskollisena palokuntalaisena.

Kunniajäseneksi Fridolf Johansson kutsuttiin 1.5.1922.

Johansson oli lahtelainen työmies siirtyen myöhemmin talonmiehen tehtäviin.

Palokuntaan Palmusalo liittyi v. 1883. Hän toimi monissa luottamustoimissa mm. rahastonhoitajana toistakymmenrä vuotta. Johtokunnassa hän toimi 27 vuotta. Puheenjohtajana hän oli 12 vuotta.

Kunniajäseneksi Karl K.Palmusalo kutsuttiin 6.5.1923.

Hollolassa syntynyt K K Palmusalo perusti Lahteen kauppaliikkeen 1880. Kauppalan hallituksessa hän toimi 1890-1901. Kauppalan rahatoimikamarin puheenjohtajana hän oli 1903-06 ja sittemmin hän hoiti rahastonhoitajan virkaa. Ansioistaan Palmusa-lolle myönnettiin taloustirehtöörin arvonimi.

Pihlman liittyi palokuntaan 1884. Hän oli VPK:n innokkaimpia jäseniä ja pitkänä palvelusaikanaan hän hoiti useita luottamustoimia. Hän kuului johtokuntaan 8 vuotta, joista yhden vuoden oli puheenjohtajana. Varaylipäällikkönä hän toimi neljään otteeseen yhteensä 18 vuotta. Ylipäällikkönä hän oli vuonna 1919.

Kunniajäseneksi Otto V. Pihlman kutsuttiin 4.5.1924.

O. V. Pihlman palveli Lahtea aluksi konstaapelina, myöhemmin kaupungin palvelijana ja lopuksi raatimiehenä.

Lagerblom liittyi palokuntaan 1906. Hän kuului johtokuntaan 12 vuotta, joista puheenjohtajana 7 vuotta. Hän on toiminut I osaston päällikkönä ja 3 vuotta vara-ylipäällikkönä. Hänelle on myönnetty Suomen Yleisen Palokuntaliiton ansiomerkki.

Kunniajäseneksi Robert Lagerblom kutsuttiin 4.5.1924 ja 6.5.1934 hänet nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi.

Sundfors liittyi palokunnan jäseneksi 1893. Johtokuntaan hän kuului 17 vuotta. Vara-ylipäällikkönä hän palveli 3 vuotta ja ylipäällikkönä hän oli 8 vuotta. Hän kuoli Sysmässä 1929.

Kunniajäseneksi K U Sundfors kutsuttiin 4.5.1924.

Lyytikäinen liittyi palokuntaan 1904. Hän toimi asiantuntijana VPK:n virallisissa asioissa. Ylipäällikkönä hän oli 3 vuotta.

Kunniajäseneksi Otto Lyytikäinen kutsuttiin 3.11.1929.

Kuopiossa syntynyt ja Lahteen Helsingistä 8.2.1908 muuttanut varatuomari Otto Lyytikäinen toimi Lahdessa pormestarina. Myöhemmin hänelle myönnettiin laamannin arvonimi.

Vallenius liittyi palokuntaan v. 1890. Hän toimi johtokunnassa 8 vuotta. Ylipäällikkönä hän oli vuonna 1926.

Kunniajäseneksi K.V.Vallenius kutsuttiin 9.11.1930.

K V Vallenius toimi mm. kaupungin ruumisvaunukuljettajana ja vossikka-ajurina.

Saarinen liittyi palokuntaan v. 1900. Hän toimi erittäin innokkaana rivimiehenä ja oli myös rahastonhoitajana. Johtokuntaan hän kuului 27 vuotta.

Kunniajäseneksi Righard Saarinen kutsuttiin 10.9.1935.

Vuonna 1897 Lahden kauppala sai Ilolasta ensimmäisen palomestarinsa. Virka muutettiin myöhemmin palopäällikön viraksi. Sysmässä syntynyt Ilola toimi alkuaikoina palkattuna VPK:n kalustonhoitajana ja myös kouluttajana. V. 1898 hän oli I osaston päällikkönä. Hänen asiantuntemustaan käytettiin hyväksi johtokunnan kokouksissa. Siirryttyään eläkkeelle Ilola liittyi VPK:n jäseneksi 1933.

Kunniajäseneksi Alfred Ilola kutsuttiin 15. 9. 1936.

Järvinen liittyi palokuntaan 1901. Hän toimi erittäin pitkäaikaisena varustemestarina. Hallituksen jäsenenä hän oli kolmeen otteeseen yhteensä 15 vuotta. Asikkalassa syntynyt Järvinen toimi myös ajurina. Vaimo Ida oli Kansanopiston opettaja.

Kunniajäseneksi Mikko Järvinen kutsuttiin 6.8.1939.

Laine liittyi palokuntaan 1906. Hän on toiminut II osaston päällikkönä. Hallituksessa hän oli 22 vuotta, joista 21 vuotta puheenjohtajana. Samanaikaisesti puheenjohtajan tehtävän kanssa hän toimi VPK:n rahastonhoitajana.

1.5.1946 Bernhard Laine kutsuttiin kunniajäseneksi ja 11.11.1956 hänet nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi.

Elämäntyönsä Laine suoritti Asemantaustan kaupunginosassa sijainneessa maalaamossaan. Hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansioristi.

Mäkinen liittyi palokuntaan 1906. Varaylipäällikkönä hän oli 1927 ja VPK:n päällikkönä hän oli 19 vuotta. Palopäällystökurssin hän suoritti 1931. Hän oli VPK:n hallituksen jäsen, yhteensä 30 vuotta, joista varapuheenjohtajana 13 vuotta. Hänelle on myönnetty Suomen Palopäällystöliiton ansioristi ja Suomen Yleisen Palokuntaliiton ansiomerkki.

1.5.1946 Väinö Mäkinen kutsuttiin kunniajäseneksi ja 20.4.1948 hänet nimitettiin kunniapäälliköksi.

Ammattiaan V A Mäkinen harjoitti omistamassaan maito- ja sekatavarakaupassa, joka sijaitsi Savon Valtatien ja Niemenkadun kulmauksessa.

Heinonen liittyi poikaosastoon sen perustamisvaiheessa 1908. Hän on toiminut osaston ja komppanian päällikkönä. Ylipäällikkönä hän oli 2 vuotta. Hän toimi useita vuosia rahastonhoitajana. Hallitukseen hän kuului 24 vuotta.

Kunniajäseneksi Niilo Heinonen kutsuttiin 1.5.1946.

Kun poikaosasto 1908 perustettiin liittyi Herckman sen jäseneksi. Hän toimi myös huvitoimikunnassa ja VPK:n rahastonhoitajana. Hallitukseen hän kuului 21 vuotta. Lisäksi hän hoiti III osaston päällikön ja joukkuepäällikön tehtäviä.

Kunniajäseneksi Oskari Herckman kutsuttiin l .5.1946.

Nopsanen liittyi poikaosastoon sen perustamisvaiheessa 1908. Hän osallistui erittäin innokkaasti ja aktiivisesti palokunnan toimintaan kuuluen urheilu- ja huvitoimikuntaan ja

toimien 70-vuotisjuhlien ohjaajana ja kuuluttajana. Lisäksi hän on kirjoittanut VPK:n 60-vuotishistoriikin. Varaylipäällikkönä hän oli 1936. Kun nykyinen poikaosasto perustettiin 1938, Nopsasesta tuli sen ensimmäinen päällikkö. Hän on toiminut myös I komppanian päällikkönä. Hallituksen jäsenenä hän oli 11 vuotta, joista 10 vuotta sihteerinä. Hänestä tuli pitkäaikaisin VPK:n jäsen, ollen jäsenenä kaikkiaan 67 vuotta. Hän oli mukana toiminnassa loppuun asti ja oli kuollessaan VPK:n tilin-tarkastaja. Hän on ollut myös Suomen Yleisen Palokuntaliiton tilintarkastajana 1935.  Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen Yleisen Palokuntaliiton ansiomerkki.

Kunniajäseneksi Leo Nopsanen kutsuttiin 1.5.1946.

Kirjaltajan ammattia Leo Nopsanen harjoitti Lahden Kirjapaino ja Sanomalehdessä, Kanervan kirjapainossa ja Ecapainossa.

Niemi liittyi palokuntaan 1903 ja hänestä VPK sai pitkäaikaisen ja innokkaan rivi-miehen. 30-luvulla hän toimi tilintarkastajana.

Juho Niemi kutsuttiin kunniajäseneksi 1.5.1946.

Rosendahl liittyi palokuntaan 1913. Aluksi hän toimi innokkaasti mukana palokuntatyössä. Ostettuaan Kutajoen kartanon ja muutettuaan sinne hänen osallistumisensa väheni. Vaimonsa Ainon kanssa hän kutsui VPK:n vuosittain kalaretkelle kartanoonsa. Kun tämä Kutajoen kartano paloi 1951, oli VPK mukana sitä sammuttamassa.

Hj.Rosendahl kutsuttiin kunniajäseneksi 5.3.1947.

Vassinen liittyi poikaosastoon sen perustamisvuonna 1908. Hänen palokuntainnostuksensa kesti koko hänen elämänsä ajan. 1930-luvulla hän toimi urheilutoimikunnassa. Tilintarkastajana hän oli useaan otteeseen, viimeksi vuodesta 1970 kuolemaansa asti. Hän lahjoitti 1950-luvulla kellon palkinnoksi poikaosaston jäsenten kesken kilpail-tavaksi.

Kunniajäseneksi Simo Vassinen kutsuttiin 20.6.1949.

Simo Vassinen tuli VR:n palvelukseen 1917 ja nimitettiin vaakamestariksi 1943. Nuorena hän harrasti luistelua sekä uintia ja oli perustamassa Lahden Uimaseuraa. Lahden Ahkeran jäsen hän oli jo vuodesta 1908 lähtien. Vassinen osallistui myös vapaussotaan ja oli myöhemmin mukana suojeluskuntatyössä.

August Veltheim nuorempi liittyi palokuntaan 1906. Hän toimi 1920-luvulla III osaston päällikkönä. Johtokuntaan hän kuului 2 vuotta.

Kunniajäseneksi August R. Veltheim kutsuttiin 20.6.1949.

Forss liittyi palokuntaan v. 1912. Hän toimi innokkaasti mukana palokuntatyössä. Hallitukseen hän kuului 16 vuotta ja oli pitkäaikainen varapuheenjohtaja. Ilmari Forss omisti kauppahallissa sijainneen lihamyymälän.

Kunniajäseneksi Ilmari Forss kutsuttiin 10.8.1949.

Lempi Kangasaho toimi useat vuodet VPK:n emäntänä. Kun naisosasto perustettiin 28.1.1951 toimi hän sen puheenjohtajana vuosina 1955-60. Hän hoiti tarmokkaasti VPK:n erilaisia keräyksiä hankkien palkintoja arpajaisiin, ilmoituksia historiikkiin ja kalustoa kerhohuoneeseen. Yhdessä miehensä E A Kangasahon kanssa hän antoi merkittävän panoksen VPK:n toimintaan.  Ansioistaan palokuntatyön hyväksi hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansiomerkki.

VPK:n 80-vuotisjuhlassa 9.8.1959 Lempi Kangasaho kutsuttiin kunniaemännäksi.

Lehtinen liittyi palokuntaan 1932. Hän toimi tilintarkastajana 1938. Hallituksessa hän oli 17 vuotta. Hän on toiminut joukkuepäällikkönä sekä I ja II komppanian päällikkönä. Poikakomppanian päällikkönä hän toimi 3 vuotta. Hänet nimitettiin VPK:n kersantiksi. Hän vastasi myös ruiskujen kunnosta VPK:n konemiehenä toimiessaan. Ansioistaan palokuntatyössä hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansiomitali.

Kunniajäseneksi Oiva Lehtinen kutsuttiin 9.8.1959.

Palokuntatyönsä Laaksonen aloitti Lahden vakinaisessa palokunnassa 1928. Siirryttyään pois palomiehen tehtävästä hän liittyi VPK:aan 1948. Laaksonen on ollut joukkueen johtajana ja 3 vuotta VPK:n varapäällikkönä. Vuonna 1953 hän oli poikaosaston päällikkönä. Poikatyötoimikuntaan hän kuului usean vuoden ajan. Hallitukseen hän kuului 21 vuotta, joista puheenjohtajana hän oli 14 vuotta. Mittavista ansioistaan lahtelaisessa palokuntatyössä hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Aarne Laaksonen kutsuttiin 9.8.1959.  Kieltäydyttyään jatkamasta puheenjohtajana hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi 30.11.1970.

Aarne Laaksonen oli kaupungin palveluksessa kaikkiaan 40 vuotta. Vakinaisesta palokunnasta hän siirtyi kaupungin kanslian vahtimestariksi ja kuusi viimeistä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi kaupungin monistuskeskuksen hoitajana.

Palokuntaan Lehto liittyi v. 1919. Hän toimi aktiivisena rivimiehenä. Tilintarkastajana hän oli 30-luvulla ja 60-luvun alkupuolella. Hallituksen jäsenenä hän oli 2 vuotta. Hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansiomerkki.

Kunniajäseneksi Gösta Lehto kutsuttiin 9.8.1959.

Kangasaho liittyi palokuntaan 1929. Hänet tunnettiin erittäin innokkaana ja tarmokkaana palokuntalaisena, joka viimeisinä vuosinaankin seurasi tiiviisti VPK:n toimintaa. Urheilu- ja huvitoimikunnassa hän toimi useita vuosia. Vuonna 1941 hänet valittiin palokunnan sihteeriksi ja hän toimi siinä toimessa yhtäjaksoisesti 19 vuotta, ollen näin VPK:n pitkäaikaisin sihteeri. Hallituksen jäsenenä hän oli yhteensä 23 vuotta. Hän on palvellut joukkuepäällikkönä, I komppanian päällikkönä ja 7 vuotta VPK:n varapäällikkönä. Sotien aikana hän oli VPK:n miehistöstä muodostetun ilmansuojelujoukkueen vääpeli. V. 1937 hän suoritti Palopäällystökoulun A-kurssin. Ansioistaan palokuntatyössä hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi E.A.Kangasaho kutsuttiin 9.8.1959.

Tultuaan valituksi Lahden kaupungin nuohoojamestariksi 1928 muutti E A Kangasaho Turusta Lahteen. Hän oli Nuohoojamestarien Liiton perustajajäsen ja toimi liiton hallituksen jäsenenä. Liiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1954.

Vuonna 1923 Aaltonen liittyi Talikkalan VPK:aan. Viipurin VPK:aan hän liittyi 1936 ja oli sen päällikkönä. Hän oli myös Viipurin maalaiskunnan sivutoiminen palopäällikkö. Mikkelin VPK:aan hän siirtyi 1940. Lahden VPK:n jäseneksi hän tuli 1941. Sodan jälkeen hän toimi myös Hollolan sivutoimisena palopäällikkönä. Hän on Lahden VPK:n pitkäaikaisin päällikkö hoitaen tätä tehtävää 20 vuoden ajan. Hän oli myös Lahden kaupungin palolautakunnan jäsen. Hän kuului Hämeen läänin Palokuntaliiton, Palokuntien Keskusliiton ja Suomen Palontorjuntaliiton hallituksiin. Suomen Palopäällystöliitossa hän oli pitkään VPK-jaoston puheenjohtajana sekä toimi liiton varapuheenjohtajana. Hän oli suorittanut mm. Palopäällystökoulun maalaiskuntien palopäällystökurssin, puolustuslaitoksen palopäällystökurssin ja sodanajan palopäällystökurssin. Ansioistaan palotoimen piirissä hänelle on myönnetty lukuisia kunniamerkkejä mm. Palokuntien Keskusliiton erikoisansioristi. Suomen Palopäällystöliiton ansioristi, Paloristi, Saksan Palontorjuntaliiton ansioristi ja Eestin Tulentorjuntaliiton ansioristi.

Lahden VPK:n kunniapäälliköksi Sulo Aaltonen kutsuttiin 13.11.1967.

Sulo Aaltonen työskenteli mm. Viipurin Autokorjaamossa työnjohtajana ja Viipurin Autokoritehtaan johtajana. Hän palveli Puolustuslaitoksen autotarkastajana ja toimistopäällikkönä 1940-45.

Sodan jälkeen hän toimi Lahden Auto-opiston toimitusjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Hän perusti myös alan havaintovälineitä valmistavan ja moottoritarvikkeita myyvän yrityksen. Aaltonen oli Suomen Autokoululiiton hallituksen jäsen kolmenkymmenen vuoden ajan, josta hän oli kymmenisen vuotta puheenjohtajana ja sittemmin kunniapuheenjohtajana. Hän oli puheenjohtajana myös Liikenneturvallisuussäätiössä. Hallituksen jäsenenä hän oli Moottoriliikenteen keskusjärjestössä sekä Liiketyönantajain keskusliitossa.

Heino liittyi 10.5.1931 Porin VPK:aan. Siellä hän kuului urheilutoimikuntaan ja toimi VPK:n eri jaostoissa. Vuonna 1943 hän palveli ilmansuojelujoukkueessa. Lahden VPK:n hän liittyi 11.8.1954. Hän toimi täällä aluksi kalustonhoitajana. VPK:n poikatyönjohtajaksi hän tuli 1957. Tätä tehtävää hän hoiti 12 vuotta eli pitempään kuin kukaan muu. Samalla hän oli 11 vuotta Hämeen läänin Palokuntaliiton poikatyötoimikunnan jäsen ja Lahden alueen palokuntapoikatyön johtaja. Hän on ollut useita vuosia Lahden VPK:n poikatyötoimikunnan puheenjohtajana. Palokunnan hallitukseen hän kuului 13 vuotta. Ansioistaan Lahden nuorisotyön hyväksi on Lahden kaupungin nuorisolautakunta myöntänyt hänelle nuorisotyömitalin. Lisäksi hänelle on myönnetty Suomen Palokuntaliiton ansioristi sekä Palopäällystöliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Heikki Heino kutsuttiin 13.11.1972.

Heikki Heino osallistui molempiin sotiimme haavoittuen vuonna 1941. Sotapalveluksesta hänelle on myönnetty 4. luokan vapaudenristi. Sodan jälkeen hän toimi ensin vulkaniseeraajana ja myöhemmin koneenhoitajana. Porissa ollessaan hän toimi urheiluseura Tarmon nuoriso-ohjaajana. Lisäksi hän kuului Tarmon pyöräily- ym. jaostoihin. Olympialaisissa -52 hän oli mukana järjestely- ja toimitsijatehtävissä. Porissa Heino osallistui meripelastustoimintaan ja hän on ollut Suomen Meripelastusseuran jäsen. Hän kuului myös Lahden Teatterikerhon hallitukseen.

Palokuntatoimintansa Peltola aloitti Talin VPK:ssa 1936. Lahden VPK:aan hän liittyi 1946. Täällä hän oli erittäin innokkaasti mukana palokuntatyössä ja hoiti lukuisia eri-laisia luottamustoimia. Hän kuului VPK:n vuosijuhlatoimikuntiin. Puheenjohtajana hän oli huvi- ja urheilutoimikunnassa ja poikatyötoimikunnassa. Hallituksen jäsenenä hän oli 23 vuotta. Vuosina 1952-68 hän oli VPK:n rahastonhoitaja ja sihteerin tehtäviä hän hoiti 1972. Hän oli myös VPK:n isännöitsijä ja tilintarkastaja. Liityttyään Lahden VPK:aan Peltola toimi IV joukkueen johtajana ja vuonna 1953 hänet nimitettiin kersantiksi. Palokunnan varapäällikkönä hän toimi 7 vuotta. Lahden Palopäällystökerhossa hän oli johtokunnan jäsenenä ja rahastonhoitajana. Hän on kuulunut myös Lahden kaupungin palolautakuntaan. Vuonna 1938 hän suoritti Viipurin alueen palopäällystökurssin. Ansioistaan palotoimen piirissä hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansioristi sekä Palopäällystöliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Väinö Peltola kutsuttiin 13.11.1972.

Väinö Peltola osallistui molempiin sotiimme ryhmänjohtajana. Asemasotavaiheen aikana hän oli kotirintamalla väestönsuojelupäällikkönä. Lahteen muutettuaan hän meni kehystäjäksi L Eskolan Taide- ja Kehysliikkeeseen ja siellä hän työskenteli eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kunnallisista luottamustoimista mainittakoon, että Peltola on ollut Lahden kaupungin irtaimiston tarkastaja. Hän kuului Launeen Omakotiyhdistyksen johtokuntaan sekä Karjalan Kaartin Killan Lahden osaston johtokuntaan.

Vilppunen aloitti palokuntatoimintansa Tornatorin ja Ympäristön VPK:ssa 1927. Hän toimi siellä ensin joukkuejohtajana ja 22.2.1931 alkaen palokuntapäällikkönä 31.3.1933 asti. Lahden VPK:aan hän liittyi 1938. Täällä hän toimi komppanian päällikkönä, harjoituspäällikkönä ja kahteen otteeseen palokunnan varapäällikkönä yhteensä 10 vuotta. Hallituksen jäsenenä hän toimi 19 vuotta. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen Palopäällystöliiton ansiomitali sekä Suomen Palontorjuntaliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Asser Vilppunen kutsuttiin 26.11.1973.

Palokunnan jäseneksi Hurri liittyi 1938. Hän toimi innokkaana rivimiehenä ja oli mukana monissa kilpailujoukkueissa. Palokunnan hallituksen jäsenenä hän toimi 19 vuoden ajan. Hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Urho Hurri kutsuttiin 21.11.1977.

Palokuntatoimintansa Kivinen aloitti Harjunalustan VPK:ssa 1933. Siellä hän toimi mm. palokunnanpäällikkönä. Vuonna 1953 hän siirtyi Lahden VPK:aan, varapäällikkönä Kivinen toimi vuosina 1954-60 ja samoina vuosina hän kuului VPK:n hallitukseen. Palopäällystökoulun A-kurssin hän suoritti 1947. Ansioistaan palontorjunnan hyväksi hänelle on myönnetty Palokuntien keskusliiton ansiomitali ja ansioristi sekä Palopäällystöliiton ansiomitali ja ansioristi.

Kunniajäseneksi Pentti Kivinen kutsuttiin 19.3.1979.

Sodan aikana Pentti Kivinen toimi lentorykmentti 4:n Immolan varuskunnan päällikkönä. Nukarolan varuskunnan, sotilaspalokunta 14:n päällikkönä, AK:n pt-upseerin  vt.mestarina   sekä  pt-aliupseerien   kouluttajana,   hän   suoritti lentojoukkojen vaahtolaitekurssin ja palomestarikurssin sekä VI Ak:ssa paloupseerikurssin. Sodan jälkeen Kivinen oli Lahden Rautateollisuus Oy:n palveluksessa ja kuului vuosina 1945-65 sen tehdaspalokuntaan, jossa hän oli myös päällikkönä.

Palokunnan jäseneksi Uimonen liittyi 1946. Hän toimi ahkerasti palokuntatyössä ja oli useita kertoja VPK:n kilpailujoukkueen jäsenenä aina Jehumalja-kilpailuja myöten. Palokunnan hallituksen jäsenenä hän toimi 1961-68. Hallitus valitsi 1964 Uimosen sihteeriksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1968. Toiminnastaan palontorjunnan hyväksi hänelle on myönnetty Palokuntien Keskusliiton ansiomitali ja Suomen Palopalontorjuntaliiton ansioristi.

Kunniajäseneksi Paavo Uimonen kutsuttiin 17.11.1986.

Elämäntyönsä Uimonen on suorittanut lahtelaisen huonekaluteollisuuden piirissä mm. Isku Oy:ssä ja huonekalutehdas Sotkalla eri tehtävissä. VPK-toimintansa lisäksi hän oli Launeen Omakotiyhdistyksen sihteerinä. Nuorempana hän harrasti myös voi-mistelua.

Sodan jälkeen Sirkka Aaltonen muutti miehensä kanssa Viipurista Lahteen. Miehensä toimiessa Lahden VPK:n päällikkönä Sirkka Aaltonen liittyi mukaan VPK:n toimintaan 1949. VPK:n muuttaessa kaupungintalolta Möysään oli hän aktiivisesti mukana mm. keräten lahjoituksia lahtelaisilta yrityksiltä esim. Upolta jääkaapin palokunnan keittiöön.  Vuodesta 1957 alkaen hän oli naisosaston johtokunnan jäsenenä ja 1961 hänet valittiin naisosaston puheenjohtajaksi. Hän johti innokkaasti naisosaston toimintaa, kunnes vuosikokouksessa 1967 Sirkka Aaltonen pyysi vapautusta puheenjohtajan tehtävästä. Kokous ei löytänyt sopivaa seuraajaa, joten naisosaston toiminta päätettiin keskeyttää ja pyydettiin rouva Aaltosta jatkamaan puheenjohtajana VPK:n 90-vuotisjuhliin saakka, jotta hän voisi luovuttaa naisosaston puolesta palokunnalle uuden lipun, joka hankittiin naisosaston varoilla. Tämän VPK:n nykyisen virallisen lipun suunniteli alkuperäisen lipun pohjalta Juhani Husu. Käytännössä Sirkka Aaltonen oli puheenjohtajana aina syksyllä 1979 tapahtuneeseen naisosaston jäsenhankintaan ja toiminnan uudelleen elvyttämiseen asti. Tällöin hän kävi opastamassa uusia naisosaston jäseniä palokuntanaistoiminnassa. Pitkäaikaisesta toiminnastaan naisosastossa hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali.

Sirkka Aaltonen kutsuttiin Lahden VPK:n kunniajäseneksi palokunnan 110-vuotisjuhlakokouksessa 10.8.1989.

Koskinen liittyi Lahden VPK:aan 30.10.1957. Hän toimi VPK:n hallituksessa vuosina 1961-90. Reijo Koskinen on toiminut myös palokunnan varapäällikkönä ja koulutuspäällikkönä. Vuonna 1983 hän ideoi VPK:lle uuden, koulutustoimikuntaan tukeutuvan koulutusjärjestelmän, joka on edelleenkin koulutuksen perustana.  Aiemmin Koskinen on toiminut poikaosaston varajohtajana ja VPK:n nuorisotyötoimikunnassa. Muun koulutuksen lisäksi hän on suorittanut VPK:n päällystökurssin Valtion Palokoulussa. Toiminnastaan palokunnassa hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali ja ansioristi.

Reijo Koskinen kutsuttiin kunniajäseneksi palokunnan syyskokouksessa 18.11. 1991.

Ansiotyötään asentaja Koskinen teki pitkään Jovin/Merivaaran palveluksessa toimien siellä myös tehdaspalopäällikkönä.

Kittelä on liittynyt Lahden VPK:aan vuonna 1957 ja toiminut VPK:ssa mm. hallituksen jäsenenä, ryhmänjohtajana ja koulutuspäällikkönä. Vaikka Pentti Kittelä päätoimensa vuoksi on jo kauan ollut poissa Lahdesta, viimeiset vuosikymmenet Lappeenrannassa, ovat yhteydet Lahden VPK:aan säilyneet lämpiminä. Pentti Kittelä on usein avustanut harjoitusleirien koulutustehtävissä ja Lahden VPK:laiset ovat myös vierailleet Lappeenrannassa. Kittelä suoritti palopäällystön ja väestönsuojelupäällikön virkatutkinnon Valtion palo-opistossa vuonna 1970.

Hän osallistui Palopäällystöliiton 2. palopäällikköseminaariin vuosien 1982-84 aikana. Monipuolisen paloalan koulutuksen lisäksi hän on suorittanut rannikkolaivurin tutkinnon 1981. Kittelä toimi vuosina 1966-1971 Hyvinkään kaupungin apulaispalopäällikkönä. 1.8.1971 lähtien hän on ollut Lappeenrannan kaupungin palopäällikkönä ja samalla Lappeenrannan yhteistoiminta-alueen aluepalopäällikkönä.  Hän on toiminut Lappeenrannan alueen Palopäällystökerhon varapuheenjohtajana ja Saimaan Palopäällystö ry:n puheenjohtajana. Kymen läänin Palontorjuntaliitossa hän on ollut hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Suomen Palopäällystöliitossa hän on ollut liittohallituksen varajäsenenä ja I jaoston johtokunnassa.

Lappeenrannassa järjestettiin 15.-21.7.1991 CTIF:n kansainvälinen palokuntanuorisokilpailu ja valtakunnalliset palokuntalaispäivät, jotka olivat suurin kansainvälinen paloalan tapahtuma, mitä pohjoismaissa oli koskaan järjestetty. Kittelä oli päätoimikunnan puheenjohtaja ja viikon johtaja suomalaisten järjestäjien puolelta.

Suomen Palontorjuntaliitossa hän on ollut valtuuskunnassa, hallituksessa, hallituksen työvaliokunnassa, järjestövaliokunnassa sekä tiedotusvaliokunnan puheenjohtaja. Lisäksi Kittelä on kirjoittanut useita kymmeniä artikkeleita pelastushallinnon toimialan lehtiin ja muihin julkaisuihin sekä toiminut opettajana ja kouluttajana eri kursseilla ja opintopäivillä mm. Valtion palo-opistossa (vanhempi opettaja), Valtion väestönsuojelukoulussa, kaupunkiopistossa, kunnallisopistossa, Kuopion yliopistossa, Suomen Palontorjuntaliiton ja Suomen Palopäällystöliiton kursseilla ja opintopäivillä. Esim. vuosina 1978 ja 1986 hän oli luennoitsijana Suomen Palopäällystöliitto ry:n, sisäasiainministeriön toimeksiannosta jokaisessa läänissä järjestämillä ns. palopäällystön täydennyskoulutuspäivillä.

Kunniajäsen Kittelä on lahjoittanut kiertopalkinnon Lahden VPK:n hälytysosastolaisten kilpailtavaksi. Palkinto nimettiin Pentin Maljaksi. Kittelä on palkittu ansioistaan paloristillä ja sen lisäksi useilla kotimaisilla ja ulkomaisilla ansiomerkeillä.

Palokunnan kevätkokouksessa 23.3.1992 Pentti Kittelä kutsuttiin kunniajäseneksi.

Suorittamansa palopäällystötutkinnon lisäksi Kittelä on peruskoilutukseltaan rakennusmestari (1966). Rakennusmestarina hän ehti toimia Valubetoni Oy:ssä ennen siirtymistään Hyvinkään apulaispalopäälliköksi. Sotilasarvoltaan hän on sotilasmestari. Eläkkeelle Kittelä siirtyi Lappeenrannan kaupungin palopäällikön virasta 1.1.2004.

Liisa Heino liittyi VPK:n naisosastoon 1950-luvun alussa. 1960 rouva Heino valittiin VPK:n emännän apulaiseksi ja vuosina 1961-1983 hän toimi VPK:n pääemäntänä.  Hän kuului myös VPK:n 100-vuotisjuhlatoimikuntaan. Liisa Heino jaksoi ahertaa läpi naisosaston 1970-luvun laman hoitaen käytännössä kahdestaan Anna-Liisa Masalinin kanssa naisosaston toiminnan. Ansioistaan naisosaston hengissä pitämisestä hänelle myönnettiin Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali 12.8.1979.

Kunniajäseneksi Liisa Heino kutsuttiin palokunnan kevätkokouksessa 7.3.1994.

VPK:n lisäksi Liisa Heinon toinen tärkeä harrastus oli teatterikerho, jossa hän toimi pitkään teatterikahvion vapaaehtoistyövoimana. Ammattityönään hän oli kalamyyjänä Laineen kalakaupassa torilla ja Sotainvalidien kahvilassa baariapulaisena.

Anna-Liisa Masalin on ollut mukana VPK:n naisosaston toiminnassa 1950-luvun alusta alkaen.  Hän on toiminut naisosaston johtokunnassa ja osaston rahastonhoitajana. VPK:n 2. emäntänä hän toimi vuosina 1961-1983. Hän oli myös VPK:n 100-vuotisjuhlatoimikunnassa. Yhdessä Liisa Heinon kanssa hän piti yllä VPK:n palokuntanaistoimintaa 1970-luvun naisosaston laman aikana. Ansioistaan naistyössä hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali 12.8.1979.

Kevätkokouksessa 7.3.1994 VPK kutsui Anna-Liisa Masalinin kunniajäseneksi.

Työelämässään Anna-Liisa Masalin toimi aluksi torilla isänsä kalakaupassa ja myöhemmin hänellä oli Lahden torilla oma kalakauppa, jota hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä asti.

Vuonna 1947 otettiin Jorma Honkala 7-vuotiaana poikaosaston jäseneksi, vaikka osaston alaikäraja oli silloin 10 vuotta. Pikkupoika oli seurannut niin innokkaasti osaston harjoituksia, että poikajohtajat eivät raatsineet pitää häntä toiminnan ulkopuolella. Vuodesta 1956 alkaen Honkala on toiminut VPK:n hälytysosastossa. VPK:n hallituksessa hän toimi 23 vuotta vuosina 1969-71 ja 1978-97, joista varapuheenjohtajana 12 vuotta ja sihteerinä 6 vuotta. Hän oli myös VPK:n 100-vuotisjuhlatoimikunnan sihteeri. Hän on ollut päätoimittajana vapaapalokunnan kolmessa historiikissa, nimittäin 100-, 110- ja 125-vuotishistoriikissa. Vuoden palokuntalaiseksi Honkala on valittu 1989 ja 2004. Ansioistaan palokuntatyössä hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali 1969 ja ansioristi 12.8.1979. Suomen Sopimuspalokuntien hopeinen ansiomitali 14.3.2005.

Jorma Honkalan oltua 50 vuotta mukana palokuntatoiminnassa VPK kutsui hänet kunniajäsenekseen syyskokouksessa 10.11.1997.

Palokunnan lisäksi Honkala on innokas melonnan harrastaja. Hän on ollut pitkään Lahden Vesisamoilijoiden hallituksessa, ollen mm. ylimelamiehenä sekä varapuheenjohtajana. Hänet on nimitetty seuran kunniajäseneksi v. 1999. Hän on toiminut melonnan tiedottajana ja aikuiskouluttajana. Hän on kuulunut myös Suomen Kanoottiliiton hallitukseen, missä oli 16 v. varapuheenjohtajana. Suomen Kanoottiliitto on myöntänyt hänelle Melontaneuvos -arvonimen. Opetusministeriöltä hän on saanut v.  1991 Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun kultaisen ansioristin. Honkala on työskennellyt kirjapainoalalla, ensin Lahden Kirjapaino ja Sanomalehdessä kirjaltajana, faktorina sekä tuotantopäällikkönä ja viimeksi Ecapainossa kirjapainonjohtajana 12 v.

Tasavallan Presidentti myönsi 6.12.2009 Jorma Honkalalle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ansiomitalin kultaristein. Juhlallinen luovutustilaisuus pidettiin Lahden VPK:lla 12.4.2010 yhdessä muiden mitalia anoneiden järjestöjen, Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen, Päijät-Hämeen Faktoreiden ja Vesisamoilijoiden kanssa.

Teuvo Niemi hyväksyttiin 7-vuotiaana poikaosaston jäseneksi 12.6.1947. Hän toimi poikatyönjohtajan apulaisena vuosina 1957-58 ja 1963-1965.  VPK:n varapäällikkönä hän toimi 1965-68. Hän on suorittanut VPK:n päällystökurssin Valtion palokoulussa ja maalaiskuntien palopäällikkökurssin Valtion palo-opistossa. Palokunnan hallituksen jäsenenä hän oli 8 vuotta. VPK:n tilintarkastajana hän toimi 14 vuotta ja lisäksi tilintarkastajan varamiehenä 5 vuotta. Aktiivisesta toiminnastaan palotoimessa hänelle on myönnetty 9.7.1969 Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali.

Toimittuaan 50 vuotta Lahden VPK:ssa Teuvo Niemi kutsuttiin syyskokouksessa 10.11.1997 palokunnan kunniajäseneksi.

Työelämässään Niemi toimi aluksi nuohoojana Lahdessa ja sitten piirinuohoojana Nastolassa. Hän on ollut Nastolan vt. palopäällikkö sekä Hollolan palolautakunnan jäsen. Hän työskenteli myös Lahden kaupungin vankilassa ylivartijavahtimestarina.

Mäenpää liittyi VPK:n jäseneksi kesällä 1965. Hän toimi VPK:n hälytysosastossa 55-vuotiaaksi asti. Vuosina 1966-1967 hän toimi palokuntapoikatyön II apulaisena ja 1968 hän oli I apulainen. Palokuntapoikatyönjohtajana hän toimi vuosina 1969-1972. Marraskuussa 1985 Mäenpää valittiin VPK:n päälliköksi, jota tehtävää hän hoiti v. 1998 maaliskuuhun asti. Vuodesta 1969 alkaen hän toimi VPK:n rahastonhoitajana kaikkiaan 30 vuotta. Hän toimi VPK:n isännöitsijänä 4 vuotta 60- ja 70-lukujen vaihteessa. VPK:n hallituksessa hän oli vuosina 1967-1999, joista puheenjohtajana 1971-1979. Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitalin Mäenpää sai VPK:n 110-vuotisjuhlassa 10.8.1989. Suomen Sopimuspalokuntien liiton pronssinen ansiomitali on myönnetty hänelle 14.3.2005, Suomen Palopäällystöliiton ansioristi 30.11.2009, Palokunta Suomessa 175 -juhlavuosimitali 20.5.2013 ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansioristi 10.8.2019.

Palokunnan syyskokouksessa 13.11.2000 kutsuttiin Pertti Mäenpää VPK:n kunniapäälliköksi.

Mäenpää oli Lahden Sopimuspalokunnat ry:n perustamistyöryhmän puheenjohtajana ja yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana 1982. Hän oli puheenjohtajana myös vuosina 1990-93. Yhdistyksen johtokuntaan hän kuului 11 vuotta. Siviilityönsä hän on suorittanut atk-alalla Upolla, Askolla, Mallasjuomalla, Hartwallilla ja EDS Electronic Data Systemsillä operaattorina, atk-suunnittelijana, ohjelmoijana, systeeminsuunnittelijana (20 vuotta) ja mikrotukihenkilönä.

Veikko ”Vexi” Salminen liittyi poikaosastoon 23.2.1966. Hän toimi poikatyönjohtajan II apulaisena vuosina 1969-70 ja I apulaisena 1970-72 sekä VPK:n poikatyönjohtajana 1973-77. VPK:n nuorisotyötoimikunnassa hän oli 1970-76 sekä 1979-87, josta toimikunnan puheenjohtajana kahdeksan viimeistä vuotta. Vuonna 1981 hänet valittiin VPK:n varapäälliköksi, jota tehtävää hän hoiti aina vuoteen 2002. Varapäällikkönä hän toimi erittäin aktiivisesti uusien menetelmien käyttöönotossa. Hänen johdollaan kokeiltiin Palopäällystöliiton tyyppiselvityksiä ja sisäasiainministeriön määrittelemät perusselvitykset otettiin Lahden VPK:ssa käyttöön jo niiden kokeiluvaiheessa. Koulutustoimikunnassa hän toimi 1988-2002. VPK:n hallituksessa Salminen toimi 1971-1999, josta palokunnan puheenjohtajana 1980-1999. Vuonna 2013 toimintansa aloittaneen palokunnan järjestöosaston järjestötoimikuntaan Salminen kuului osaston perustamisesta alkaen. Lahden VPK:n siirryttyä vuonna 2017 uudelle asemalle hän toimi ansiokkaasti sinne perustetun perinneparven valokuvien ja esineistön kokoamiseksi ja järjestämiseksi. Veikko Salminen valittiin Lahden VPK:n vuoden palokuntalaiseksi 1991.

Salminen toimi erittäin aktiivisesti myös alueellisissa ja valtakunnallisissa palontorjuntajärjestöissä. Hämeen läänin Palokuntaliitossa, nyk. Hämeen Pelastusliitossa hän toimi kouluttajana 1970- ja 1980-luvuilla ja oli 1970-luvulla nuorisotyötoimikunnassa. Vuosina 1991-2003 sekä 2010-2012 hän oli Hämeen Pelastusliiton hallituksessa. Suomen Palopäällystöliiton liittohallituksen jäsenenä hän oli vuonna 1997 sekä varajäsenenä 1998-2000. IV jaoston (nyk. vapaaehtoispalokuntatoimintajaoston) johtokunnan jäsenenä tai varajäsenenä hän toimi 1995-2006 sekä 2016-2019. Salminen toimi 1991 pidettyjen CTIF-kilpailujen suomalaisena johtajana.

Salmiselle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali 1978 ja ansioristi 1989 sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansioristi 2001. Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton ansiomitali on myönnetty hänelle 1991 ja Hämeen Pelastusliiton ansioristi 1996. Suomen Sopimuspalokuntien liiton pronssinen ansiomitali hänelle myönnettiin 2005, Suomen Palopäällystöliiton ansiomitali 2005 ja ansioristi 2009. Lisäksi Salmiselle on myönnetty Saksan Palontorjuntaliiton ansioristi, Itävallan Palontorjuntaliiton II luokan ansiomitali ja Eestin Tulentorjuntaliiton ansioristi.

Tunnustuksena poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta Lahden VPK:n hyväksi Vexi Salminen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi 11.3.2002. Lahden VPK:n 140-vuotisjuhlassa 10.8.2019 hänelle luovutettiin Lahden VPK:n religrafi nro 2.

Vexi Salminen osallistui useiden Lahden VPK:n historiateosten julkaisemiseen kirjoittajana ja toimikunnan jäsenenä (mm. Lahden VPK:n 100-, 110-, ja 125-vuotishistoriat sekä Palokuntanuorisotyötä Suomessa 100 vuotta 1908-2008).

Varsinaisena työnään Vexi Salminen markkinoi kopiokoneita ja myöhemmin hän siirtyi vesijohtoalalle. Hän aloitti Rank Xeroxilla ja siirtyi sieltä Agfan kopiokoneiden Lahden alueen piiriedustajaksi. Vesijohtoalalla hän siirtyi Turun ja Hämeenlinnan kautta Lahden Onniselle, jossa toimi viimeksi markkinointipäällikkönä.

Lauri Pastila on Lahden kaupungin viimeinen palopäällikkö ennen Lahden kaupungin pelastustoimen siirtymistä Päijät-Hämeen liiton alaisuuteen ja Päijät-Hämeen aluepelastuslaitokseksi vuoden 2004 alusta alkaen. Koulunsa Pastila on käynyt Kuhmoisissa, Kuhmoisten yhteiskoulussa ja suorittanut siellä keskikoulun vuonna 1961. Tämän jälkeen Pastila kävi Lahden teknillisen koulun rakennusosaston talonrakennuslinjan ja suoritti teknikon (rakennusmestari) tutkinnon vuonna 1970. Valtion palo-opiston Palomestariluokan Pastila suoritti vuonna 1977. Työtehtävänsä Pastila aloitti Pulkkilan kunnassa kunnan rakennusmestarina 1.6.1971. Pulkkilan kunnassa Pastila toimi myös rakennustarkastajana ja palopäällikkönä  30.11.1972 saakka, jolloin hän siirtyi 1.12.1972 Jokioisten kunnan rakennusmestariksi ja rakennustarkastajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi 30.4.1974 asti. Lahden kaupungin palolaitoksen palvelukseen Pastila siirtyi 1.5.1974 toimien Palolaitoksen – Pelastuslaitoksen ja Aluepelastuslaitoksen palveluksessa ensin palotarkastajana 31.1.1980 asti. Tämän jälkeen Pastila toimi palomestarina ja va. palopäällikkönä 1.2.1980-30.6.1982 välisen ajan kunnes hänet nimitettiin Lahden kaupungin palopäälliköksi (myöhemmin aluepalopäällikkö) 1.7.1982 alkaen. Tätä virkaa Pastila hoiti yli kahdenkymmenen vuoden ajan 31.12.2003 asti, jonka jälkeen hänet nimitettiin 1.1.2004 Päijät-Hämeen aluepelastuslaitoksen apulaispelastusjohtajaksi eläkkeelle siirtymiseensä (31.3.2004) asti.

Kunniajäseneksi Lauri Pastila kutsuttiin Lahden VPK:n 125-v. juhlakokouksessa 2.8.2004.

Perusteluina Pastilan kutsumiseksi kunniajäseneksi mainittakoon hänen koko palopäällikköaikansa jatkunut saumaton yhteistyö niin yhdistys- kuin henkilötasollakin Lahden VPK:n kanssa.

Ansioistaan palontorjunnan piirissä sekä yhteiskunnallisesta ja harrastusvaikuttamisesta on Pastilalle myönnetty Suomen Leijonan Ritarimerkki, Suomen Punaisen Ristin ansiomitali, Valtion Väestönsuojelun I luokan mitali, Suomen Väestönsuojelujärjetön ansioristi, Suomen Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali, Suomen Palopäällystöliiton ansioristi, Suomen Palontorjuntaliiton erikoisansioristi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoisansioristi, Suomen Kuntaliiton 30-vuotisansiomerkki ja Hämeen Pelastusliiton erikoisansioristi.

Lahden VPK:n monitoiminainen Pirkko Lampimaa (nyk. Wahlfors) liittyi Lahden VPK:n jäseneksi 23.10.1979. ”Pikolla” on pitkä ja ansiokas ura vapaaehtoistoiminnassa sekä Lahden VPK:ssa että läänin ja valtakunnallisissa tehtävissä. Hän on toiminut pitkään palokuntamme sihteerinä, hallituksen jäsenenä sekä naisosaston johtajana ja koulutusvastaavana. Vuosien 1980 – 1995 välisenä aikana Pirkko suoritti Hämeen läänin Palontorjuntaliiton (nyk. Hämeen Pelastusliiton) sammutusmies-, savusukellus-,  pelastustyö-, radioliikenne-, konemies-, ensiapu-, valistustyön-, hälytysmuonitus-, järjestö- ja kokoustekniikan, järjestökoulutuksen-, hallinnollisen ja kodinturvakouluttajakurssit.

Tunnustukseksi erittäin kunniakkaasta toiminnasta Lahden VPK:n hyväksi Pirkko Wahlfors kutsuttiin kunniajäseneksi palokunnan kevätkokouksessa 22.4.2013.

Pirkko on osallistunut myös erittäin ansiokkaasti palokunnasta kertovan kirjallisen materiaalin toteuttamiseen sekä antanut huomattavan panoksen eri tilaisuuksien järjestelyissä ja niihin liittyvissä toimikunnissa sekä valtakunnallisesti että Lahden VPK:ssa.

Pirkko Wahlforsille on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali 6.12.2011.

Ansioistaan vapaaehtoispalokuntatoiminnassa on Pirkko Wahlforsille myönnetty mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ansioristi (2002) ja ensimmäisen luokan ansioristi (2013), Suomen Sopimuspalokuntien liiton (SSPL) kultainen ansiomitali (2019) ja Hämeen Pelastusliiton (HPL) ansioristi (1996).

Lisäksi hänelle on myönnetty Hämeen Pelastusliiton nais- ja nuorisotyön 50-vuotisjuhlavuoden juhlalevyke 2003, 60-vuotisjuhlavuoden juhlalevyke 2013 sekä Hämeen Pelastusliiton 80-vuotisjuhlavuoden juhlalevyke 2018. Hämeen Pelastusliiton naistyön kunniajäseneksi Pirkko Wahlfors kutsuttiin 14.10.2018.

Hantta liittyi Lahden VPK:n jäseneksi 14.9.1970 asuessaan palokunnan silloisen Möysänkadun aseman ”yläpuolella”, Laitakadulla, Pyhättömän mäellä.

Hän on toiminut aktiivisesti hälytysosastossa sammutusmiehen tehtävissä suorittaen miehistön peruskursseista Hämeen Palontorjuntaliiton järjestämät sammutustyö-, savusukellus-, palokuntien ensiapu- ja pelastustyökurssit sekä Suomen Punaisen Ristin järjestämän EA2 -kurssin.

Kalustonhoitajan tehtäviä hän on hoitanut vuodesta 1986 alkaen. Hänen pitkäjänteinen ja luotettava toimintansa kalustonhoitajana on luonut osaltaan perustan palokunnan luotettavalle toiminnalle. Nykyisinkin Hantta huolehtii palokunnan kaluston toimintavalmiudesta.

Luottamustehtävinä hän on hoitanut tilintarkastajan ja varatilintarkastajan sekä nykyisin toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan tehtäviä vuodesta 1985 alkaen ja toimii edelleen varatoiminnantarkastajana.

Hannu Heinolle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali 10.8.1989 ja Hämeen Pelastusliiton ansioristi 1.11.2005.

Vuoden palokuntalaisena Hantta on palkittu vuonna1992. Perusteluina mainitaan ”Hannu Heino on vuoden aikana ansioitunut erityisesti hälytystilanteissa. Varsinkin kesän metsäpaloissa Tervajärvellä ja Ilmotussa.” Tämä peruste kuvaa hyvin hänen omistautumistaan hälytystehtävien hoitamiseen.

Lahden VPK:n syyskokous kutsui Hantan palokunnan kunniajäseneksi syyskokouksessa 21.11.2022.

Hantta teki työuransa puhelinasentajana ensin Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksellä ja sen jälkeen Eltel Networksilla.